sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Romantiikka

Musta tulppaani ja Kirjekyyhkynen
Alexandre Dumas

Nämä molemmat kirjat on kirjoittanut Alexandre Dumas, koko nimeltään Dumas Davy de la Pailleterie. Hän syntyi Ranskassa 24. heinäkuuta vuonna 1802 ja kuoli 5. joulukuuta vuonna 1870. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Monte Criston kreivi ja Kolme muskettisoturia. Hän on kirjoittanut yhteensä ainakin 73 teosta, jotka ovat suomennettuja, luultavasti on enemmänkin, joita ei ole suomennettu.
Mustassa tulppaanissa ovet päähenkilöinä Cornelius van Baerle, joka on kiinnostunut vain tulppaaneista, eikä yhtään politiikasta; vanginvartijan tytär Rosa, joka rakastuu Corneliukseen; itse vanginvartija Gryphus, joka tykkäsi hakata vankejaan, sekä Boxtel, joka on Corneliuksen naapuri, ja erittäin kateellinen hänelle hänen tulppaaneistaan.  Tarina alkaa, kun Corneliuksen  sedät murhataan ja he jättävät Corneliukkselle vallankumoukseen liittyviä kirjeitä, joita hän ei lue, mutta joutuu silti kateellisen naapurinsa kavaltamaksi ja joutuu vankilaan. hän saa kuljetettua vankilaan mustan tulppaanin sipuleita ja hän rakastuu vanginvartijan tyttäreen Rosaan. Vankilan vaihdon jälkeen he alkavat kasvattaa mustaa tulppaania, josta Hollannin tulppaani on luvannut 100 000 floriinin palkkion. He eivät kuitenkaan tiedä, että myös Corneliuksen kateellinen naapuri yrittää saa heiltä mustan tulppaanin sipulin. Hän onnistuukin saada jo kukkineen tulppaanin itselleen, mutta Rosa saa tulppaanin takaisin ja lopulta Cornelius armahdetaan ja he voittavat 100 000 floriinia ja Boxtel saa ssydänkohtauksen ja kuolee. Tarina sijoittuu 1600-luvun Hollantiin ja siellä Haagiin, Dordrechiin ja varsinkin vankiloihin, jossa suurin osa kaikista tapahtumista tapahtuu. Nyt kun mietitään miten nämä suhteutetaan muuhun sen ajan kirjallisuuteen, niin minun on mahdotonta sitä sanoa, koska en ole lukenut kuin kaksi sen ajan kirjaa ja samalta kirjailijalta.
Kirjan aihe on eräänlainen rakkaus- ja seikkailuromaani, joka oli luultavasti melko yleistä tuon ajan kirjallisuudessa. Tyyliltään kirja oli melko neutraalilla tyylillä kirjoitettu. Kielellisesti se oli kuitenkin kirjoitettu romantisoidusti ja kaunokirjallisesti, joka hieman häiritsi minua välillä. Muhun romantiikan ajan kirjallisuuteen verrattuna se oli luultavasti melko normaalia.
Kirjekyyhkysen päähenkilöinä oli Isabelle, kuka on nunna; Hra de Rieux, kuka on valmistumassa munkiksi ja kirjekyyhkynen joka lentää. Tarina sijoittuu Ranskaan ja vallankumouksen ajalle. Kirja alkaa kirjeen vaihdolla erään munkin ja nunnan välillä. Kun he ovat käyneet jonkin aikaa kirjeen vaihtoa he tunnistavat toisensa. Ranskan vallankumouksen aika ja ennen sitä isabelle ja de Rieux olivat olleet rakastavaiset, mutta kun de Rieux lähti sotaan ja katosi siellä isabelle oletti hänen kuolleen ja meni nunnaksi luostariin. Kirjeenvaihdossa kuitenkin paljastuu, että de Rieux ei ollutkaan kuollut, vaan haavoittunut, ja hän oli luullut, että Isabelle oli mennyt uusiin naimisiin jonkun toisen kanssa ja oli siksi itsekin mennyt luostariin. Kun he lopulta saavat kerrottu toisilleen kaiken mitä on tapahtunut niin Isabelle päättää lähteä anomaan kardinaalilta nunnanvihkimyksen purkamista ja sen hän saakin ja lopulta Isabelle lähtee etsimään kirjekyyhkyn opastuksella de Rieuxia ja lopulta he tapaavatkin toisensa. Tapahtumat sijoittuvat jonnekin päin ranskaa ja varsinkin heidän luostareihinsa, mutta myös lähiseutujen kyliin.
Jälleen kerran aiheena on rakkaus ja kaipuu joka oli myös toisessakin kirjassa. Tyyliltään kirja on kirjeen vaihtoa koko kirjan ajan paitsi loppu ja kieli oli romantisoitua ja kaunisteltua.

1 kommentti:

  1. Hyvä!

    Selvität juonet napakasti. Huomaa vain, että otsikkosi pitäisi olla oma, ei yhdistelmä teosten nimistä. Et myöskään voi viitata otsikkoon ("nämä kirjat"), vaan varsinainen teksti on aina itsenäinen kokonaisuus.

    Päätin, etten puutu oikeakielisyyteen blogikommenteissani, mutta yksi juttu on pakko sanoa: Et voi käyttää kuka-sanaa relatiivipronominina: vaihtoehtoja ovat vain joka ja mikä. (Siis: Isabelle, joka on nunna) Katso muutenkin, milloin on käytettävä joka-sanaa ja milloin mikä-sanaa.

    En olettanutkaan, että olisit vertailua varten lukenut kymmeniä ajan teoksia. Tiedät kuitenkin, mitkä piirteet ovat romantiikan ajan kirjallisuudelle tyypillisiä. Hae niitä teoksista. Katso, mitä samaa teoksissa on ja mitä erilaista niissä on. Rakkauden, kaipuun, seikkailun ja kaunistellun tyylin oletkin jo havainnut. Ota jokin näyte, joka kertoisi tyylistä vielä.

    Mieti kappalejakoa vielä. Muistathan, että juonireferaatit eivät saisi varastaa suurinta osaa esseestä.

    VastaaPoista